Miksi sähköautosi ei koskaan saavuta WLTP-toimintamatkaa (ja miksi se on ihan ok)

Ajatteletko yhä, että WLTP on ensisijaisesti tarkoitettu kertomaan toimintamatkan pituudesta? Mieti uudelleen.

Kyse ei ole siitä, kuinka pitkälle autosi todellisuudessa kulkee, vaan siitä, miten eri mallit suoriutuvat samassa testissä. Jokainen ajoneuvo käy läpi täsmälleen saman testin identtisissä olosuhteissa. Juuri tämä tekee WLTP:stä täydellisen eri mallien reiluun vertailuun.

• WLTP korvasi NEDC-testin, ja nyt tulokset ovat noin 22 % vähemmän optimistisia.

• WLTP-mittaus tehdään valvotuissa olosuhteissa rullauspenkillä, ei yleisillä teillä.

• On olemassa testejä, jotka antavat vielä realistisempia toimintamatka-arvioita.

WLTP tulee sanoista “Worldwide Harmonized Light Vehicles Test Procedure”. Se on testi, jota käytetään mittaamaan, kuinka paljon polttoainetta ja/tai energiaa auto kuluttaa. WLTP koskee kaikkia autotyyppejä, mukaan lukien bensiini-, diesel-, hybridi- ja sähköautot. Testi antaa tietoa polttoaineenkulutuksesta, päästöistä ja toimintamatkasta.

Esimerkiksi vuoden 2026 Volkswagen ID.4:n WLTP-arvot näyttävät tältä:

• Sähköinen toimintamatka: 358–558 km, varustetasosta sekä kaksi- tai nelivetoisuudesta riippuen.

• Energian kulutus: 16,0–17,3 kWh/100 km

• CO₂-päästöt: 0 g/km

• CO₂-luokka: AX

Monet EU-maat vaativat, että autokauppiaat näyttävät WLTP-polttoaineenkulutuksen ja CO₂-päästöt kuluttajille annettavissa tiedoissa. Tämä koskee myös Suomea. Saksa on kuitenkin vienyt tämän askeleen pidemmälle: 1. toukokuuta 2024 alkaen jälleenmyyjien Saksassa on selkeästi esitettävä niin sanotut WLTP-pohjaiset CO₂-etiketit, jotka sisältävät energiankulutuksen, CO₂-päästöt ja CO₂-kustannukset*, sekä verkossa ajoneuvon konfiguroinnin yhteydessä että myyntipisteessä.

*Ajoneuvoetiketeissä on esitettävä arvioidut CO₂-kustannukset 10 vuoden ajalta, laskettuna vuosittaisella 15 000 km ajosuoritteella. Laskenta perustuu kolmeen CO₂-hinnoitteluskenaarioon: matala, keski ja korkea.
 

WLTP:n edut

• Mahdollistaa objektiivisen ajoneuvojen vertailun

• Testit kattavat laajan valikoiman ajotilanteita

• Vastaa paremmin todellista ajamista kuin aiempi NEDC-standardi

WLTP:n haitat

• Todellinen toimintamatka on usein lyhyempi kuin WLTP antaa ymmärtää

• Ei huomioi täysin äärimmäisiä sääoloja tai jyrkkiä maastoja

• Siirtymä NEDC:stä aiheutti aluksi hämmennystä

Jotta kaikki autot testattaisiin reilusti, testi suoritetaan valvotulla ja toistettavalla tavalla. Auto ei aja oikealla tiellä, vaan rullauspenkillä, joka simuloi ajamista. Koko sykli kestää noin puoli tuntia ja kattaa hiukan yli 23km. Se on jaettu neljään osaan, jotka jäljittelevät erilaisia ajotilanteita:

• Matala (kaupunkiajo)  – upp till 55 km/h

• Keskitaso (esikaupunkiajo)  – upp till 76 km/h

• Korkea (päätiet)  – upp till 97 km/h

• Erittäin korkea (moottoritiet) – upp till 130 km/h

Jokainen osa sisältää sekoituksen kiihdyttämistä, hidastamista, tasaista ajoa, tyhjäkäyntiä ja vaihteiden vaihtoa. Tätä sykliä, jonka tarkoituksena on tehdä simulaatiosta mahdollisimman realistinen, kutsutaan nimellä WLTC.

WLTC (Worldwide Harmonized Light Vehicles Test Cycle) on ajotapa, jota käytetään WLTP-testeissä todellisen ajamisen jäljittelemiseksi. Se sisältää mm. pysähtelevaa liikennettä, tasaista matkanopeutta ja nopeita kaistanvaihtoja moottoritiellä.

Mutta kaikista yrityksistä huolimatta testin olosuhteet ovat silti liian täydelliset, ja tulokset liian hyviä ollakseen täysin totta. Auto ei esimerkiksi aja kuoppaisilla teillä, kohtaa voimakkaita tuulia, räiskähdä vesilätäköihin rankkasateen jälkeen, kiipeä mäkiä ylös tai kohtaa äärimmäisiä sääoloja. Esimerkiksi kylmä sää pidentää moottorin lämpenemisaikaa, mikä lisää polttoaineenkulutusta ja päästöjä, kun taas kuuma sää voi kuormittaa ilmastointilaitetta, mikä nostaa energiankulutusta. Siksi WLTP ei usein vastaa todellista toimintamatkaa.

Todellinen ajomatka yhdellä latauksella voi olla jopa noin 30 % lyhyempi todellisissa testeissä (esim. ADAC:n mittauksissa) verrattuna WLTP:n antamiin arvoihin. Tämä johtuu siitä, että todelliseen ajamiseen sisältyy liikennettä, vaihtelevaa säätä ja erilaisia ajotapoja, joita valvotuissa laboratoriotesteissä ei pystytä täysin huomioimaan.

Kuten näet, ero WLTP-arvojen ja todellisen toimintamatkan välillä ei ole aina johdonmukainen. Syynä on se, että autot käyttäytyvät eri tavoin vaativilla teillä. Jotkut selviävät kuopista ja epätasaisista alustoista ongelmitta, kun taas toiset joutuvat tekemään enemmän työtä ja kuluttavat enemmän energiaa pysyäkseen vauhdissa mukana.

Suomessa WLTP ei vaikuta maksettavan ajoneuvoveron määrään, vaan se määräytyy rekisteröintivuoden, ajoneuvotyypin ja tyyppihyväksynnän mukaisen CO₂-päästön perusteella. Sen sijaan muissa maissa, kuten Isossa-Britanniassa ja Saksassa verotus perustuu WLTP-arvoihin.

NEDC (New European Driving Cycle) on vanha menetelmä, jota käytettiin Euroopassa autojen testaamiseen ennen WLTP:n käyttöönottoa. Testissä jätettiin huomiotta useita tekijöitä, kuten ajoneuvon kuormitus, vaihtelevat nopeudet ja standardoidut lämpötilat, mikä johti epärealistisiin arvioihin toimintamatkasta ja päästöistä.

Mutta milloin WLTP oikeastaan korvasi NEDC:n ja miksi? Kaikki alkoi Dieselgate-skandaalista vuonna 2015. Muistatko, kun paljastui, että Volkswagen oli huijannut päästötesteissä? Se osoitti, kuinka epäluotettava vanha testijärjestelmä oli. Viranomaisilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin luoda tiukempi ja tarkempi menetelmä.

Kolme vuotta myöhemmin NEDC korvattiin WLTP:llä. WLTP:n mukaan testattujen ajoneuvojen arvioidaan olevan noin 22 % vähemmän polttoainetehokkaita kuin NEDC:n mukaan.

EPA on Yhdysvalloissa käytettävä menetelmä sähköautojen toimintamatkan määrittämiseksi. WLTP:hen verrattuna EPA-arvot ovat yleensä hieman alhaisempia ja usein lähempänä sitä, mitä kuljettaja todellisuudessa saavuttaa arjessa. Esimerkiksi jos auton WLTP-toimintamatka on 800 kilometriä, se voi olla EPA-testin mukaan noin 450 kilometriä.

Nykyään WLTP-testit ovat pakollisia useimmille kevyille ajoneuvoille. Tämä sisältää:

• M1: henkilöautot, kuten sedanit, viistoperät, farmarit, SUVit.

• N1: kevyet hyötyajoneuvot, joiden paino on alle 3,5 tonnia.

• Tietyt M2/N2-luokan ajoneuvot: pienet bussit tai monikäyttöajoneuvot, myös alle 3,5 tonnia.

Yli 3,5 tonnin raskaita ajoneuvoja, piensarjamalleja tai erikoismalleja, WLTP:n käyttöönottoa edeltävästi rekisteröityjä ajoneuvoja, erikoisajoneuvoja tai muokattuja autoja ei testata WLTP:lla:

• Raskaat ajoneuvot, jotka ovat yli 3,5 tonnia. Näitä ei testata WLTP:llä, mutta ne noudattavat CO₂-standardeja VECTO-työkalun (Vehicle Energy Consumption Calculation Tool) avulla.

• Pienisarjatuotannon ja erikoismallien valmistajat voivat hakea lievempiä testisääntöjä.

• Ajoneuvot, jotka oli rekisteröity ennen WLTP:n käyttöönottoa 2018, saivat väliaikaisen poikkeuksen siirtymäkauden ajaksi.

• Erikoisajoneuvot, kuten paloautot, ambulanssit, työmailla käytettävät maastoajoneuvot jne-

Vuodesta 2018 lähtien WLTP-testaukset ovat olleet pakollisia koko EU:ssa ja muissa UNECE:n jäsenmaissa. Japani otti käyttöön oman versionsa vuonna 2021. Singapore on ottanut sen käyttöön vaiheittain: hyötyajoneuvoille huhtikuusta 2023 ja henkilöautoille tammikuusta 2024 alkaen.

• Lucid Air – jopa 960 km

• Mercedes EQS Limousine – jopa 814 km

• Audi A6 Sportback e-tron – jopa 753 km

• Polestar 3 – jopa 706 km

• Tesla Model 3 – jopa 702 km

• BMW iX xDrive60 – jopa 701 km

• Volvo ES90 – jopa 700 km

Vaikka WLTP-luvut eivät ole täysin tarkkoja, lista autoista, joilla on pisin todellinen toimintamatka, sisältänee ainakin joitakin näistä malleista, tosin mahdollisesti eri järjestyksessä.

Voit optimoida toimintamatkaa muutamalla yksinkertaisella muutoksella ajotottumuksiisi. Esilämmitä tai esijäähdytä auto, kun se on vielä kytkettynä laturiin, erityisesti erittäin kylmissä tai kuumissa olosuhteissa. Käytä Eco-tilaa energian säästämiseen äläkä aja liian kovaa, jos vedät perävaunua.

• Tee etukäteen lämmityksestä tapa
  Lämmitä auto pakkasella tai jäähdytä se paahtavassa kesähelteessä, kun se on vielä latauksessa. Tämä on paras tapa lisätä toimintamatkaa erityisesti niille, jotka lataavat kotona latausasemalla, kuten go-e Chargerilla. Näin auto ei tyhjennä akkua saavuttaakseen halutun lämpötilan.

• Pienennä nopeutta perävaunua vetäessä
  Jos vedät asuntovaunua tai peräkärryä sähköautolla, nopeudella on suuri merkitys. Testit osoittivat, että energiankulutus kasvoi 54 % nopeudessa 80 km/h, 79 % nopeudessa 90 km/h ja yli 100 % nopeudessa 100 km/h.

• Käytä ECO-tilaa
  Useimmissa sähköautoissa on “Eco”-tila. Käytä sitä säästääksesi energiaa: auto alentaa automaattisesti tehoa, rajoittaa ilmastoinnin käyttöä ja tekee kiihdytyksestä pehmeämpää.

WLTP:tä voisi kehittää testaamalla monipuolisemmissa sääolosuhteissa, sisällyttämällä mäkiä ja epätasaisia teitä, ajamalla pidempiä matkoja sekä testaamalla äärimmäisiä sääoloja, kuten sadetta, kuumuutta ja pakkasta.

Testin laajentaminen todellisia ajo-olosuhteita vastaavaksi edellyttäisi kuitenkin pidempiä testejä, monimutkaisempia testiratoja (esim. sääolosuhteiden mukaan säädettäviä ratoja tai mäkistä maastoa) ja mahdollisesti useampia testejä yhtä autoa kohden. Tämä ei ole helppoa toteuttaa. Valmistajat vähentävät jo nyt usein tarjolla olevien konfiguraatioiden määrää, koska jokainen varustetaso, paketti, vannekoko, moottori tai akkuversio on testattava erikseen WLTP:n mukaisesti. Tämä lisää merkittävästi uusien autojen lanseerauksen aikaa, kustannuksia ja monimutkaisuutta.

…katsoa testejä todellisista ajo-olosuhteista!

Kuten tiedät, WLTP on erinomainen eri ajoneuvojen suorituskyvyn vertailuun. Se antaa myös hyödyllisen viitearvon toimintamatkaa arvioidessa. Jos kuitenkin suunnittelet pidempiä ajomatkoja koti-työ–kauppa–arkiajoreittien ulkopuolella, haluat todennäköisesti realistisempia ja käytännöllisempiä lukuja. Onneksi niitä on saatavilla. Riippumattomat organisaatiot testaavat säännöllisesti autoja todellisissa ajo-olosuhteissa ja julkaisevat yksityiskohtaisia raportteja.

• ADAC

Saksan autoklubi Allgemeiner Deutscher Automobil-Club (ADAC) suorittaa autojen testejä todellisissa ajo-olosuhteissa. Heidän verkkosivuiltaan löytyy usein kattavia katsauksia hiljattain lanseeratuista autoista. ADAC:n testit sisältävät mm. polttoaineen- tai sähkönkulutuksen (kWh), päästöt, jarrutuksen, ajettavuuden ja paljon muuta.

• NAF “El Prix”

El Prix on maailman suurin riippumaton sähköautotesti, jonka järjestää Norjan Autoliitto (NAF) yhdessä Motor.no:n kanssa. Testi toteutetaan sekä kesällä että talvella ajamalla kaikki markkinoilla olevat sähköautot täyteen ladatulla akulla, kunnes ne pysähtyvät. Näin saadaan todellinen toimintamatka verrattuna optimistisempiin WLTP-arvoihin.

Lisäksi mitataan energiankulutus, latausnopeus ja latauskäyrät sekä autojen suorituskyky kylmässä, ylämäissä ja erilaisissa sääolosuhteissa. El Prix antaa näin huomattavasti realistisemman kuvan sähköautojen suorituskyvystä kuin laboratoriotestit, ja tulokset ovat siksi erittäin arvokkaita sekä kuluttajille että alalle.

• FLTP ja FLTP-1000 testit Suomessa

FLTP 1000km-testillä halutaan selvitää kuinka kauan autolla kestää matkata Lappiin lataustaukoineen keskitalvella? FLTP 1000km-testissä mitataan matkaan kulunut kokonaisaika tarvittavine lataustaukoineen. Kun taas FLTP testillä testataan autoja järjestälmellisemmin. Testissä autot ajavat 50km moottoritietä, 50km maantietä ja 30km kaupunki ja taajama-ajoa. Testi suoritetaan ympärivuotisesti, jotta kaikki eri vuodenajat katetaan testissä.