Sähköauton latauspiste taloyhtiöön – opas latausinfrastruktuurin suunnitteluun ja toteutukseen

Sähköautojen määrä kasvaa liikenteessä ja luonnollisesti myös taloyhtiöiden pihoissa. Tämän takia taloyhtiöiden autopaikkojen sähköjärjestelmän uudistamisesta ja latausratkaisujen asentamisesta on tullut ajankohtaista. Latausmahdollisuus on monille asukkaille tärkeä palvelu, joka helpottaa sähköautoilua, lisää kiinteistön vetovoimaa ja vastaa tulevaisuuden asumistarpeisiin.

Myös taloyhtiöiden kiinnostus latauspisteiden asentamiseen on ollut tasaista. Tämä käy ilmi Kiinteistöliiton vuonna 2025 tekemästä korjausrakentamisbarometristä, jonka mukaan sähköautojen latauspisteiden toteuttaminen on tulevina vuosina kerros- ja rivitaloissa yleisin suunniteltu korjausrakentamishanke.

Siksi kerromme tässä artikkelissa mitä kaikkea taloyhtiön hallituksen, osakkaiden ja isännöitsijän kannattaa tietää, kun taloyhtiön latausinfrastruktuuria lähdetään suunnittelemaan.

• Sähköauton latauspiste taloyhtiössä palvelee asukkaita nyt, ja kokonaisen latausinfrastruktuurin asentaminen palvelee heitä myös tulevaisuudessa.

• Taloyhtiöllä voi joissain tapauksissa olla lakisääteinen velvollisuus asentaa latausvalmius laajojen korjaushankkeiden yhteydessä.

• Taloyhtiön kannattaa arvioida sekä nykyinen että tuleva lataustarve ennen hankkeen aloittamista. Hyvin suunniteltu ja skaalautuva latausinfrastruktuuri on usein kustannustehokkaampi kuin yksittäisten latausasemien lisääminen tarpeen mukaan.

• Kuormanhallinta tehostaa latausjärjestelmän toimintaa mahdollistamalla useampien latauspisteiden käytön turvallisesti ilman tarpeettomia investointeja sähköliittymän suurentamiseen.

Tyypillisen suomalaisen taloyhtiön pihat ovat täynnä perinteisellä suko-pistokkeella varustettuja lämmitystolppia. Niitä ei kuitenkaan suositella käytettävän sähköauton lataamiseen, koska niin sanottu suko-lataus on hyvin hidasta eikä se mahdollista lataamisen kustannusten kohdistamista lataajalle.

Pahimmassa tapauksessa suko-lataus voi aihauttaa jopa paloturvallisuusriskin ja perinteiset pistokkeet ovatkin tarkoitettu auton lataamisessa vain hätä- ja tilapäiskäyttöön.

Sähköauto tarvitsee käytännössä aina erillisen laturin ja siksi taloyhtiöiden on syytä taata, että sähköauton älykäs lataus onnistuu tehokkaasti ja turvallisesti. Tämä onnistuu joko yksittäisillä älylatausasemilla tai kokonaisen latausinfrastruktuurin asentamisella.

Oli taloyhtiön valinta kumpi tahansa, niin järjestelmän täytyy palvella taloyhtiön osakkaiden, asukkaiden ja tietysti myös taloyhtiön tarpeita. Tämä tarkoittaa sitä, että älykkäitä latauspisteitä riittää tarpeeksi taloyhtiön nykyisille sähköajoneuvoille, ja että järjestelmä on myös tarvittaessa laajennettavissa, jos latauspisteiden tarve kasvaa.

Siksi latausjärjestelmä on syytä suunnitella huolella.

Traficomin selvityksen mukaan vuoden 2025 lopussa henkilö- ja pakettiautojen latausinfrastruktuuri oli jo kattava lähes koko maassa. Samalla ladattavien autojen osuus uusien henkilöautojen rekisteröinneistä on jo yli 50 %.

Koko yhteiskunnan kasvava lataustarve heijastuu myös taloyhtiöihin. Yhä useampi taloyhtiössä asuva tarvitsee mahdollisuuden ladata auto kotona ja siksi taloyhtiöiden kannattaa pohtia asukkaille tarjolla olevia latausratkaisuja pitkällä aikavälillä.

Kattava latausinfrastruktuuri on tyypillisesti taloyhtiöille parempi vaihtoehto. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että se mukautuu paremmin tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin ja on siten pidemmän aikavälin ratkaisu.

Latausinfrastruktuurin rakentamisen etuja ovat muun muassa:

• Laaja yhtenäinen toteutus on yleensä kokonaisuutena edullisempi kuin useat yksittäiset asennusprojektit.

• Latauspisteitä voidaan tarvittaessa lisätä vaiheittain ilman merkittäviä muutostöitä.

• Se nostaa kiinteistön arvoa, koska laaja ja skaalautuva latausvalmius tekee taloyhtiöstä houkuttelevamman nykyisille ja tuleville asukkaille

Yksittäisten latausasemien asentaminen voi puolestaan olla helppo ratkaisu juuri nyt, mutta siitä voi seurata myöhemmin ongelmia, kuten:

• Ensimmäiset latausaseman hankkijat voivat saada suuremman hyödyn, kun hankinta ei vaadi suuria muutoksia. Myöhemmin latausaseman tarvitseville ratkaisu voi olla yllättäen kalliimpi ja hankalampi toteuttaa. Tällainen asetelma voi olla ristiriidassa asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa.

• Ilman keskitettyä kuormanhallintaa useat erikseen asennetut latauspisteet voivat kuormittaa kiinteistön sähköjärjestelmää tarpeettoman paljon, mikä vaatii kalliita muutoksia sähköjärjestelmään.

• Toistuvat suunnittelu- ja asennustyöt tulevat kalliimmiksi kuin yhteisen latausinfrastruktuurin rakentaminen kerralla.

Hyvin suunniteltu latausinfrastruktuuri tarjoaa siis taloyhtiölle etuja verrattuna siihen, että latauspisteitä asennetaan yksittäin aina kun lisätarvetta ilmenee.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös yksittäisten latausasemien asentaminen voisi toisinaan olla järkevää. Esimerkiksi jos latauspisteiden tarve ei tule kasvamaan tulevaisuudessa merkittävästi, voi yksittäisten latauspisteiden asennus olla hyvä ratkaisu.

Tärkeintä onkin huomioida taloyhtiön nykyiset ja tulevaisuuden tarpeet alla olevan taulukon mukaan.

Suomessa taloyhtiöillä ei ole laillista velvoitetta asentaa sähköauton latauspisteitä. Mutta jos taloyhtiössä on vähintään viisi autopaikkaa, on taloyhtiöllä tietyissä tilanteissa lakisääteinen velvoite asentaa autopaikoille latausvalmius.

Latausvalmius on asennettava taloyhtiöiden autopaikoille, kun taloyhtiössä tehdään rakennuslupaa edellyttäviä laajamittaisia korjauksia autopaikoille tai parkkipaikan sähköjärjestelmiin.

Tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiön on varauduttava sähköautojen lataamiseen tulevaisuudessa, vaikka varsinaisia latauspisteitä ei vielä pysäköintipaikoille tulisikaan.

Taloyhtiön merkittävistä investoinneista päätetään käytännössä aina taloyhtiön yhtiökokouksessa, eikä päätös latauspisteiden asentamisesta ole poikkeus. Kiinteistöliiton ohjeen mukaan yhtiökokous voi päättää taloyhtiön lataushankkeesta tavallisella enemmistöpäätöksellä.

Päätöksentekoa varten on taloyhtiön hallituksen ja mahdollisen isännöitsijän vastuulla valmistella asia huolellisesti siten, että yhtiökokous pystyy luotettavasti päättämään mahdollisesta projektin aloittamisesta. Ennen päätöksentekoa on myös tärkeä luoda realistinen kokonaiskuva hankkeen kustannuksista ja vaikutuksista.

Taloyhtiön latausinfrastruktuurin asentamisesta syntyvien kustannusten jakautumiseen ei ole yleispätevää käytäntöä. Tyypillisesti kustannusten kattamiseen on ollut kolme tapaa:

• Taloyhtiön hanke, jonka kustannuksista vastaa koko taloyhtiö, eli osakkaat.

• Yksittäisen osakkaan muutostyö, jossa osakas asennuttaa (taloyhtiön luvalla) latauspaikan itselleen ja kokonaan omalla kustannuksellaan.

• Osakasvähemmistön hanke, jolloin kustannuksista vastaavat vain hankkeeseen osallistuvat osakkaat.

Vuoden 2026 lokakuussa on kuitenkin määrä tulla voimaan asunto-osakeyhtiölain uudistus, jossa helpotetaan ja selvennetään sähköautojen latausjärjestelmien kustannusjakoa.

Käytännössä uudistus tarkoittaa sitä, että jos taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä ei ole erikseen määritelty kustannusten jakotapaa, niin kustannukset voidaan jakaa tasajaolla hankkeeseen osallistuvien kesken.

Uudistus voi vähentää esimerkiksi osakkaiden välisiä riitoja, koska on selvää että latausjärjestelmistä hyötyvät vain ne osakkaat, joilla on sähköauto ja latausmahdollisuus. Tämä on voinut aiheuttaa riitatilanteita, jos asennuskustannukset on silti jaettu kaikkien maksettavaksi. Uudistuksen jälkeen kulut olisi helpompi jyvittää vain hankkeeseen osallistuvien osakkaiden kesken.

Ikävä kyllä valtion ARA-avustuksia ei voi enää hakea. Sähköautojen latausinfrastruktuurin asentamiseen tarkoitettuja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämiä valtion tukia, tarjoava ohjelma päättyi vuoden 2023 lopussa.

Myös koko ARA lakkautettiin vuonna 2025 ja nykyään sen tilalla toimii VARKE, eli Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus. Edes VARKE:sta ei kuitenkaan voi saada valtion avustuksia sähköautojen latausinfrastruktuurin asentamiseen.

Täysin ilman tukea taloyhtiöasukkaiden sähköautoilu ei kuitenkaan ole. Nimittäin taloyhtiöt voivat hakea lataushankkeeseen EIR-takausta. Kyseessä on Euroopan investointirahasto EIR:n riskinjakotakaus, joka helpottaa pankkirahoituksen saamista muun muassa energiatehokkuutta ja vähäpäästöisyyttä edistäville taloyhtiöille.

EIR ei myönnä rahoitusta suoraan, vaan sitä voi hakea pankeista ja rahoituslaitoksista, jotka toimivat yhteistyössä EIR:n kanssa.

Lähtökohta on se, että latauksesta aiheutuvat kulut kohdistetaan kulutuksen mukaan niille asukkaille, jotka latausta käyttävät. Todellisen sähkönkulutuksen mittaaminen ja kulujen kohdistaminen on nykyaikaisilla OCPP-laitteilla varsin helppoa.

OCPP (Open Charge Point Protocol) -protokolla tarkoittaa avointa kansainvälistä viestintästandardia, jonka avulla sähköautojen älylaturit ja taustajärjestelmät voivat kommunikoida keskenään valmistajasta riippumatta.

OCPP on nykyään latausjärjestelmien yleisin standardi ja myös yllättävän tärkeä ominaisuus taloyhtiön latausjärjestelmän hallinnoinnissa ja laskutuksessa. Ilman sitä esimerkiksi järjestelmän hallinta ja laskutus täytyy ulkoistaa, mikä voi johtaa hankalaan riippuvuuteen yhdestä palveluntarjoajasta.

Avoin OCPP-latausasema, kuten go-e Charger PRO CABLE -laturi, sen sijaan takaa että taloyhtiö ei ole sidottu vain yhteen latausoperaattoriin. Toisin sanoen OCPP-latausaseman kanssa niin sanottu toimittajariippuvuus tai toimittajaloukku ei ole mahdollinen.

go-e Charger PRO CABLE:n yleinen joustavuus tekee siitä erinomaisen valinnan taloyhtiölaturiksi, sillä siinä on myös avoin ohjelmointirajapinta (API). Se mahdollistaa tarvittaessa täysin räätälöidyn integraation myös kolmannen osapuolen järjestelmiin ja älykkäisiin energiaratkaisuihin.

Lisäksi koko latausinfrastruktuurin kaikkia latauslaitteita ja toimintaa on helppo hallita verkossa go-e Portal -palvelussa.

go-e Charger -latausasemat mahdollistavat siten taloyhtiöille täydellisen vapauden. Niiden kanssa käyttäjiä ei ole sidottu yhteen suljettuun ohjelmistoekosysteemiin, vaan latausasemat mahdollistavat laajan liitettävyyden, mikä tekee niistä tulevaisuuden tarpeisiin sopivan valinnan taloyhtiöille.

Itse laskutukseen on erilaisia tarpeita palvelevia tapoja, kuten taloyhtiön oma laskutus, operaattorille ulkoistettu laskutus ja osakaslataus, jossa osakas vastaa itse kaikista kuluista.

Taloyhtiön oma laskutus

Yksi yleisimmistä laskutusvaihtoehdoista on taloyhtiön täysin itsenäinen laskutusmalli. Tällöin taloyhtiö ostaa sähkön ja laskuttaa autojen lataajia näiden kuluttamien kilowattituntien perusteella. Laskutus tapahtuu esimerkiksi yhtiövastikkeen yhteydessä.

Taloyhtiön itse hallitsema OCPP-latausjärjestelmä on kustannustehokas ratkaisu, kun yhtälöön ei sisälly kolmannen osapuolen palvelumaksuja. Järjestelmän hallinnointi vaatii kuitenkin hieman vaivaa ja perehtymistä.

Vahvuudet:

• Alhaiset kustannukset

• OCPP:n ansiosta täysi kontrolli

• Koko järjestelmän helppo hallinta esimerkiksi go-e Portal -palvelussa

• Hyvä ratkaisu, kun ladattavia kulkuneuvoja on vähän

Heikkoudet:

• Vaatii hallinnollista työtä

Latausoperaattorin hoitama laskutus

Monissa taloyhtiöissä laskutus on ulkoistettu latausoperaattoreille. Tällöin ulkoinen operaattori vastaa kulutuksen seurannasta ja laskutuksesta.

Ulkoistettu ratkaisu vaatii taloyhtiöltä vähemmän hallinnollista vaivannäköä, mutta myös tällöin OCPP on avainasemassa, jotta itse järjestelmän hallinta pysyy taloyhtiöllä. Muussa tapauksessa operaattorin vaihtamisesta tulee äärimmäisen hankalaa, jos vaikkapa yhteistyö palveluntarjoajan kanssa tökkii.

Vahvuudet:

• Helppo ratkaisu, koska operaattori hoitaa laskutuksen automaattisesti

• OCPP-yhteensopivien latausasemien, kuten go-e Charger PRO CABLE:n, ansiosta operaattoria on mahdollista tarvittaessa vaihtaa melko helposti

Heikkoudet:

• Operaattorin palvelumaksut nostavat kuluja

Osakaslataus omalla latausasemalla

Joissain tapauksissa taloyhtiön osakas voi (taloyhtiön luvalla) hankkia latausaseman omalla kustannuksellaan niin sanottuna osakasmuutoksena.

Tällöin osakas vastaa itse kaikista kuluista. Kulutuksen mittaus tapahtuu mittarilla, jonka lukeman perusteella osakasta laskutetaan.

Vahvuudet:

• Ei aiheuta kuluja muille osakkaille

Heikkoudet:

• Yksittäinen erikseen asennettu latausasema voi olla ongelma, jos taloyhtiö päättää hankkia myöhemmin laajemman latausinfrastruktuurin

Taloyhtiön lataustarve on helpointa selvittää taloyhtiön osakkaille suunnatulla kyselyllä, jossa kartoitetaan latauspisteiden nykyistä ja tulevaa tarvetta.

Tämän jälkeen projektin muusta suunnittelusta muodostuu huomattavasti helpompaa, kun tiedetään, paljonko latauspisteitä ylipäänsä tarvitaan.

Käytännössä suunnittelussa kannattaa edetä seuraavien vaiheiden mukaisesti.

Mikään rakennusprojekti ei välttämättä toteudu täysin ilman ongelmia, eikä latausinfrastruktuurin rakentaminen ole poikkeus.

Usein ongelmat latausjärjestelmän asennusprojektin suunnittelussa liittyvät taloyhtiön riittämättömään sähkökapasiteettiin. Siksi on tärkeää, että sähkösuunnittelija selvittää hyvissä ajoin taloyhtiön sähköjärjestelmän soveltuvuuden latauskäyttöön.

Sähköteknisessä selvityksessä tutkitaan:

• Sähköliittymän koko: Kuinka paljon sähkötehoa kiinteistöllä on käytettävissä.

• Pääkeskus: Pääkeskuksen kapasiteetti ja mahdolliset muutostarpeet.

• Kaapeloinnit: Ovatko nykyiset kaapeloinnit riittävät suunnitelluille latauspisteille.

• Sulakkeet: Sulakkeiden mitoitus suhteessa tulevaan kuormitukseen.

• Nykyinen kuormitus: Kuinka paljon sähköä kiinteistö käyttää jo ennestään.

Selvityksen teettäminen on tärkeää, koska lähes kaikki kiinteistöt on rakennettu kauan ennen liikenteen sähköistymistä. Siksi useimpien taloyhtiöiden sähköjärjestelmiä ei ole lähtökohtaisesti suunniteltu sähköautojen lataamiseen.

Esimerkiksi ikääntyneet sähköjärjestelmät eivät välttämättä sovellu sellaisenaan lataamisesta syntyvälle lisäkuormalle ja tällöin kiinteistön sähköliittymää on kasvatettava.

Ennen muutostöitä, kannattaa kuitenkin selvittää myös muut keinot ongelmien ratkaisemiseksi. Esimerkiksi kapasiteettitarvetta vähentävä kuormanhallinta.

Kuormanhallinta on järjestelmä, joka ohjaa ja optimoi sähköautojen lataustehoa kiinteistön käytettävissä olevan sähkökapasiteetin mukaan. Se on siis keskeinen osa taloyhtiön nykyaikaista sähköautojen latausinfrastruktuuria.

Dynaaminen kuormanhallinta mahdollistaa sen, että heikompikin sähköverkon kapasiteetti on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ilman ylikuormitusriskiä.

Käytännössä kuormanhallinta varmistaa, että käytettävissä oleva sähköteho jakautuu tasaisesti kaikkien latauspisteiden välillä. Se siis seuraa jatkuvasti kiinteistön sähköjärjestelmän kokonaiskuormaa ja säätää lataukseen kytkettyjen autojen lataustehoa sen perusteella.

Tällä tavalla latauspisteiden tehoa voidaan nostaa tai laskea automaattisesti, jotta käytössä oleva teho jakautuu tasaisesti kaikkien latauksessa olevien autojen kesken.

Kuormanhallinnasta on taloyhtiölle valtava hyöty. Etenkin silloin, kun latauspisteiden määrää täytyy nostaa.

Virhe 1: Rakennetaan vain tämänhetkiseen tarpeeseen

Valitettavan usein uudet latausratkaisut mitoitetaan vain taloyhtiön nykyisille sähköautoille. Vuosien saatossa ladattavien kulkuneuvojen määrä voi kuitenkin kasvaa ja tällöin järjestelmän erillinen laajentaminen voi tulla kalliiksi.

Virhe 2: Sähkökapasiteettia ei selvitetä etukäteen

Jos kiinteistön sähköverkon kapasiteettia ei arvioida ennen hanketta, voi asennusprojektin yhteydessä syntyä yllättävä tarve sähköliittymän laajentamiselle. Tällaiset yllättävät ja suunnittelemattomat muutostyöt voivat tuoda kustannuksia, jotka olisi muuten voitu välttää.

Virhe 3: Järjestelmässä ei ole kuormanhallintaa

Ilman kuormanhallintaa kiinteistön sähköjärjestelmä voi ylikuormittua lataamisesta. Ja vaikka niin ei kävisikään, voi sähköauton lataus puolestaan olla tehotonta. Kuormanhallinta tekee taloyhtiön sähköauton latausjärjestelmästä turvallisen ja tehokkaan ja siksi se on taloyhtiölle valtava etu.

Latausinfrastruktuurin rakentaminen on tällä hetkellä yksi taloyhtiöiden yleisimmistä suunnitelluista korjausrakentamishankkeista. Se kannattaa kuitenkin suunnitella hyvin ja toteuttaa kunnolla, jotta sähköauton latausjärjestelmä palvelee asukkaita ongelmitta nyt ja tulevaisuudessa.

Tärkeintä on:

• Aloittaa suunnittelu ajoissa

• Huomioida myös tuleva latauskapasiteetin tarve, ei vain nykytilanne

• Selvittää sähköjärjestelmän kapasiteetti

• Muistaa, että kuormanhallinta parantaa taloyhtiön latausjärjestelmää merkittävästi

• Valita go-e Charger PRO Cable:n kaltainen avoin OCPP-latausasema, jotta laite toimii varmasti myös tulevaisuudessa

On selvää, että liikenteen sähköistyminen asettaa haasteita myös taloyhtiöille. Ja jos taloyhtiö ei kykene tarjoamaan ladattaviin ajoneuvoihin siirtyvien osakkaiden ja asukkaiden lataustarpeisiin, he siirtyvät asumaan jonnekin muualle.

Jos tarkoituksena on hankkia sähköauton latauspiste taloyhtiöön, kannattaa se tehdä alusta lähtien huolella asukkaita ja kiinteistön arvoa ajatellen. Taloyhtiön kannattaa siis aina perehtyä asioihin huolella, jotta osakkaat voivat yhdessä tehdä harkitun päätöksen, että mitä asennetaan ja miten.